Kun aloitat näyteikkunan suunnittelun, aloita tästä: Kuinka ikkunani kiinnittää ohikulkijan huomion vain kahdessa sekunnissa?
Kävelykadut ovat täynnä näyteikkunoita, jotka kilpailevat huomiosta. Kadulla kulkevat eivät edes lähtökohtaisesti ole kiinnostuneita näyteikkunoiden katselusta: He haluavat vain päästä pisteestä A pisteeseen B. Kun katu on tuttu, ihmiselle muodostuu eräänlainen tunnelivisio, sillä hänen ei tarvitse ihastella aiemmin monta kertaa näkemiään rakennuksia.
Yhdysvaltalaisessa yliopistossa toteutettiin tutkimus1Rosengrant, ym. 2012. Following Student Gaze Patterns in Physical Science Lectures., jossa opiskelijoiden keskittymistä mitattiin luennon aikana. Tutkimuksessa huomattiin, että opiskelijat kiinnittivät huomiota itse luennoitsijaan hyvin vähän, ellei luennoitsija tehnyt jotain, mikä rikkoi heidän odotustaan seuraavasta hetkestä: Vastasi kysymykseen, liikkui nopeammin tai käytti huumoria. Tätä voimme soveltaa myös kävelykatuun: Katu on luento, ja näyteikkuna luennoitsija. Kävellessämme katua meillä on ennakko-odotus siitä, että mitä on edessä. Jos näyteikkuna kuitenkin rikkoo tätä odotustamme, se saa huomiomme. Yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan uutta tietoa sisältävän dian ilmestyminen sekä videot olivat myös keskittymistä herättäviä elementtejä. Sen sijaan muut ihmiset ja sosiaalinen media ovat elementtejä, jotka häiritsevät keskittymistä itse luentoon (katuun), ja tällöin myös odotusten rikkomisen tulee olla suurieleisempää. Katso tämä video ennen kuin luet pidemmälle:
Kyseessä on Chabrisin ja Simonsin The Invisible Gorilla Experiment, jonka mukaan emme kiinnitä huomiota erikoisiinkaan tilanteisiin, jos huomiomme on kiinnittynyt muuhun, esimerkiksi aiemmin viitattuun sosiaaliseen mediaan tai muihin ihmisiin.
Lyhyesti vielä aivokemiasta. Visuaalinen aivokuori on vastuussa visuaalisen informaation käsittelystä2Weinschenk, S. Grabbing Visual Attention With the Visual Cortex.. Visuaalinen aivokuori on erityisen vikkelä, ja se prosessoi asioita jo ennen kuin ihminen sitä tietoisesti ajattelee. Se kiinnittää heti huomionsa siihen, että jokin elementti on erilainen (asento, koko, väri tai liike) kuin muut sen kanssa esiintyvät elementit. Tämä kuitenkin vaatii sen, että vain yksi näistä erilaisuuksista tapahtuu: Jos näkymässä on eri kokoa, asentoa, väriä JA liikettä, mikään ei kiinnitä huomiota.
Vinkkeihin.
Tarinankerronta: Mitä haluat ikkunallasi kertoa?
Alennusmyynti? Uutuudet? Käytetään esimerkkinä kevätmalliston saapumista. Maaliskuu on hyvässä vauhdissa, ja aurinko alkaa lämmittämään hiukan enemmän. Asiakkaani jättävät pitkät kalsarit kotiin ja alkavat kääntämään katsettaan lämpimän kevään pukeutumiseen.
Ikkunani tarinan päähenkilö edustaa saapunutta mallistoa. Päähenkilö voi olla esimerkiksi mallinukke tai itse tuote. Vaikka mallinukke olisi ikkunassa, sen ei tarvitse olla päähenkilö: Nuken tehtävä voi olla osoittaa huomio varsinaiseen päähenkilöön, joka taas voidaan korostaa erottuvalla värillä tai valaistuksella.
Päähenkilöni ympäristö noudattaa myytävän asian käyttöympäristöä tai muutoin visuaalisesti miellyttää kohderyhmääni. Vertaa esimerkiksi lelukaupan värikirjo, joka kiinnittää lapsen huomion. Kevätmallistossani ympäristö viittaa kevääseen. Loistava esimerkki ovat oheinen pyykkipojista luotu sommitelma, jossa on kevääseen liitettävät värit, pyykkipoikien muoto muistuttaa auringon säteitä ja pyykkipojat itsessään kertovat säästä, jolloin pyykit taas ripustetaan kuivumaan ulos.
Huomioin kulkusuunnan, joka kuljettaa juonta. Tämä on toki kinkkisempi, sillä näyteikkuna ohitetaan molemmista suunnista. Toisesta suunnasta kävelevä on ikkunaa lähempänä, toisaalta kauempana olija näkee siitä “suuremman kuvan”. Onko näyteikkuna syvennyksessä, jolloin ohikävelijältä voi jäädä tarinan alku huomaamatta?
Rohkeat värit herättävät huomion. Valitulla värillä on kuitenkin väliä: Tutkimuksen mukaan ihmisellä kestää lyhyimmän aikaa kiinnittää huomio punaiseen väriin, kun taas violetti kestää kauimmin3Khan University. Light: Electromagnetic waves, the electromagnetic spectrum and photons.. Tämän lisäksi meihin on istutettu erilaisia mielikuvia värien yhdistelmistä, esimerkiksi musta ja valkoinen muistuttaa meitä ampiaisista ja punainen sekä vihreä liikennevaloista.
Yleinen värien käytön sääntö on 60-30-10, jossa pääväriä käytetään 60 % kaikesta tilasta, sekundääristä väriä 30 % ja korostusväriä 10 %. Seuraavassa kuvassa 60 % on vihreää, 30 % sinistä ja 10 % vaaleanpunaista. Huomaa myös tämän ikkunan keväinen tarina piknikistä.
Olemme tottuneet siihen, että näyteikkunat eivät liiku. Ja jos liikkuvat, se on jokin screenillä pyörivä teksti tai video. Mitä jos liike olisikin jotain erilaista? Liikkuva nukke? Kauniisti vaihtuvat värit? Yllättävä liike herättää uteliaisuuden, ja haluamme usein nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu.